|
|
|
 |
|
|
 |
|
|
Kolumniarkisto 2004-03-22 Suomi onkin Euroopan väkirikkaimpia maita Kyllä tietokoneen asennus on turhauttavaa puuhaa. Nykyisin PC:n lisälaitteiden kuuluisi olla Plug and Play, helposti ja nopeasti asennettavia, mutta ei ihme että alan harrastajien keskuudessa vitsaillaan niiden olevan ennemminkin Plug and Pray. Tuollaista helposti installoitavaa videonkaappauskorttia minäkin asensin viimeviikkoiset vapaa-aikani, kunnes hyvien neuvojen avulla sain homman onnistumaan. Vaikeutena olivat olleet eri lisälaitteiden "päällekkäiset IRQ-osoitteet". Päällekkäisten toimintojen karsiminen on ollut mantra, kun muutenkin menestyvien yritysten osastoja yhdistellään, ja turha väki saneerataan kassan kautta ulos. Omalla työpaikallanikin on puuhattu samaa, kun YleQ-radiokanavan organisaatiota kevennetään, ja toimintoja yhdistetään YleX:ään. Matemaattisena seurauksena monet saavat kahden työt mutta yhden palkan. Toisaalta ei YLEkään mikään poikkeus voi olla, sillä on oltava samat talouden lainalaisuudet ja tehokkuuden vaatimukset kuin yhtiöissä yleensäkin. Hallin hammas ehtii oravaiseen. No jaa, ovathan vielä esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntien hallinnot. Joka kaupungissa on omat virkamiehensä ja apulais- ym. -johtajansa, ja töitä fiksusti järjestelemällä ja hallintoa yhdistämällä tultaisiin toimeen varmaan vähemmälläkin. Sama pätee tietysti muihinkin kuntiin, ev. lut. seurakuntiin myös. Näkökulmasta riippuen fuusioituminen tehostaa ja säästää tai sitten tekee työttömiä. Kansan parissa elää jo toista sukupolvea käsitys, että Suomen hallintokoneistolla hoidettaisiin kymmenen kertaa suuremman valtion asiat. Toisaalta pitäähän sitä ihmisten töissä olla, poliittisen tasapuolisuudenkin on toteuduttava, ja onhan valtakin kivaa. Ja mitä pitäisi ajatella siitä päällekkäisyydestä, että tekijäin- ja esittäjäinoikeuksia valvovien Teoston ja Gramexin mielestä Yleisradiolla on Suomessa 20 miljoonaa kuulijaa? Tähän lukuun päästään, kun lasketaan yhteen yhtiön maksamat esityskorvaukset. Niitä maksetaan potentiaalisten kuulijoiden mukaan, joita Radio Ylen 1:llä ja YleX:llä on molemmilla yli 5 miljoonaa. Radio Suomen maakuntaradioiden kuuluvuusalueet laskutetaan myös kaikki erikseen, ja kun ne menevät jonkin verran päällekkäin, maksaa Radio Suomi esityskorvaukset 8 miljoonan kuulijan perusteella. Lisäksi on joukko YLEn pienempiä radiokanavia, jolloin päädytään 20 miljoonaan ihmiseen. Laske yhteen Ruotsi, Tanska ja Norja – vieläkin jää matkaa Gramexin ja Teoston käsitykseen yhtäaikaisesta Yleisradion kuuntelijamäärästä. Kaikki ilmeisesti kuuntelevat radiota koko ajan, 24 tuntia vuorokaudessa, ja samaan aikaan kaikkia tarjolla olevia kanavia. Suurin osa Gramexin ja Teoston tuloista tuleekin YLEltä, eli pääosin meidän kaikkien TV-lupamaksuista. Yleisradion monumenttina on Teostolla merenranta-kivitalo Lauttasaaren sillan kupeessa. On tietysti muitakin maksajia, kymmeniä ns. kaupallisia radioasemia. Ja kun taksissa tai kaupassa soi radio, siis musiikkia josta ohjelmaa lähettävä yhtiö jo kertaalleen maksaa esityskorvaukset, joutuu yrittäjä vielä pulittamaan omasta kuulijakunnastaan pikku lirut. Kalliit on laulujen lunnaat. Olen kodissanikin suunnitellut päällekkäisyyksien karsimista. Erilliset tilaa vievät faksi, puhelin, skanneri ja tulostin voidaan korvata yhdellä monitoimilaitteella, jossa on kaikki mainitut toiminnot samassa paketissa. Mutta mitä seuraa, jos yhteen toimintoon tulee vika?
Seppo Rokka |
|
|
|
|
  |
|