|
|
|
 |
|
|
 |
|
|
Kolumniarkisto 2004-11-18 Kansanvallan puolesta - ja globalisaation haittoja vastaan Neljännesvuosisata sitten ilmestyi Keskustan lehtimiehet ry:n 60- vuotisjuhlakirja "Kansanvallan puolesta". Tänä aikana Suomi ja maailma ovat muuttuneet ennennäkemättömän kiivaassa tahdissa. Muutos on ravistellut tietenkin myös toimittajien työtä, lehdistöä ja mediamaailmaa. Mutta eniten lienee muuttunut lehdistön ja kansanvaltaisen yhteiskunnallisen päätöksenteon - eli politiikan -suhde. Uusi aikakausi lehdistön ja politiikan suhteessa alkoi Suomen EU-kansanäänestyksestä. Tällöin vaalitaistelun ollessa kiivaimmillaan valtalehdistö valitsi julkisesti puolensa. Toisen - mielestäni merkittävämmän, ja myös rohkeamman - askeleen poliittisen toimijan roolissa niin sanottu sitoutumaton ja riippumaton media otti toukokuun 18. päivä 1997. Tällöin Helsingin Sanomat julistautui Suomen EMU-jäsenyyden kannattajaksi. Kannan mukaan Suomen tuli liittyä Euroopan rahaliitoon niin pian kuin mahdollista ja Ruotsin kannasta välittämättä. Huomattava on, että Helsingin Sanomien kannanotto EMU:n puolesta tehtiin mielipideilmastossa, jossa vain kolmannes kansasta oli jäsenyyden kannalla (Suomen Gallup 10/96) Tänään kyseinen lehti kannattaa avoimesti myös jäsenyyttämme sotilasliitto Natossa. On siis tultu yhä rohkeammiksi, sillä nyt vain viidennes kansasta kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä. Uuden aikakauden alkamista vuosituhannen vaihteen kynnyksellä kuvasi myös, että samana vuonna 1997, 22. huhtikuuta, yhtyivät Aamulehti-yhtymä ja MTV Oy. Ja jonkin ajan kuluttua Alma-median omistajaksi tuli ruotsalainen viestintäjätti Bonnier. Tämä tapahtuma ilmentää hyvin niin teknisen kehityksen, viestinnän digitalisoitumisen, kuin median keskittymisen ja ulkomaisen omistuksen rantautumista Suomeen. Ja pannaan merkille vielä kolmas merkkipaalu samalta vuodelta 1997. Ensimmäinen suomenkielisen sanomalehden syntymästä tuli 12. tammikuuta kuluneeksi 150 vuotta. Historian ivaa lienee, että Suomettaren perustivat 1847 kansallisen herätyksen innostamat ylioppilaat. Edellä poimimani tapahtumat kuvaavat sitä uutta roolia, jonka sitoutumaton ja riippumaton lehdistö on ottanut uudella vuosituhannella. Julkituotu pyrkimys on ollut astua voimakkaaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Ovatko kuvatut muutokset uhkaamassa kansanvaltaa? Ovatko valtamedian toimet uusi ilmentymä harvainvallasta? Mielestäni tietyin reunaehdoin kansanvaltainen päätöksenteko ei ole uhattuna. Valtamedian Nato-kannan julkituomisen jälkeen kansanvalta ja demokratia toimivat vain, mikäli Natosta järjestetään kansanäänestys. Alunperin EU-kansanäänestyksen yhteydessä valtamedia perusteli väliintuloaan nimenomaan sillä, että kansa sai kansanäänestyksessä ilmaista oman kantansa. Selitettiin, että oli tavallaan reilua ja vastuullista, että valtalehdistö ilmaisee ennen vaalia selkeästi ja läpinäkyvästi näkemyksensä. Nyt näyttää siltä, että erityisesti Helsingin Sanomien nälkä on kasvanut. On unohdettu looginen seuraus siitä, että toimitus ja lehti ajavat Nato-jäsenyyttä. Unohdetaan, että kansankin pitää saada sanoa sanansa. Valtamedia ei voi asettua suoraan kansan rooliin. Kansalaisten on voitava suoraan ottaa vastuu päätöksestä, kuten tapahtui EU-kansanäänestyksessä. Tällä kertaa järjestömme julkaisi vähän kepeämmän juhlakirjan: "Unohtumaton matka". Unohtumattomia ovat olleet järjestömme matkat, mutta myös ajankohtaisia. Virossa olimme silloin kun lämpö oli katkaistu, Brysselissä kun emme vielä olleet unionin jäseniä, Irlannissa kun maata vasta rakennettiin EU: sta imuroiduilla valtavilla euroilla, Venäjällä, kun Vladimir Putin oli vasta nousemassa valtaan ja Kiinassa kun glabalisaatio otti suomalaisessa mediasanastossa ensi askeleitaan. Globalisaatioon järjestömme otti todellakin tuntumaa unohtumattomalla matkalla Kiinaan vuonna 1996. Matkan jälkeen olemme ymmärtäneet oikein hyvin mikä on tämän ilmiön vaikutus siellä Kiinan päässä. Ei voi millään vastustaa, että köyhimpien ihmisten elinolosuhteet kohenevat. Mutta toisaalta globalisaatio etenee ilman Suomen keskustan aktiivista tukeakin, eikä siitä herra paratkoon ole politiikan sisällöksi. Sen sijaan Keskustan politiikan aatteelliseen sisältöön sopii mainiosti, että kansallisella politiikalla tasoitetaan globalisaation mukanaan tuomia muutoksia. Politiikalla pitää vastustaa sen kielteisiä ilmentymiä suomalaisten keskuudessa.
Vuodelle 2005 valittu uusi yhdityksen puheenjohtaja Lauri Kontro, toimituspäällikkö Pirkko Wilén ja isolla Alkio-mitalilla palkittu puheenjohtaja Alpo Merilä. Alpo Merilä Keskustan Lehtimiesten puheenjohtaja 1992 - 2004 Kirjoitus on lyhennelmä KL:n juhlaseminaarissa pidetystä puheenvuorosta.
Kuva: Pekka Ropponen |
|
|
|
|
  |
|
