|
|
|
 |
|
|
 |
|
|
Kolumniarkisto 2006-01-30 Akat asialla Akat asialla on mainio ohjelmaryhmä, joka esiintyi kansanedustaja Aila Paloniemen syntymäpäivillä. Ryhmän muodostavat Liisa Suomäki, Tuula Kaihlajärvi ja Aino Leed Saarijärven Lehtolan kylältä. Nimi ihastutti minua heti. Muistin edesmenneen kansanedustajan ja ministerin, Orvokki Kankaan, joka kertoi, että hänen kotikylässään Lohtajalla oli tapana, että jos asiointi virkamiesten luona ei tuottanut tulosta, niin isännät palasivat kotiin ja sitten ”pantiin akat asialle”. Naisilta löytyi tarvittavaa sitkeytä ja sisukkuutta, ehkä myös diplomaattista viisautta. Asiat järjestyivät. Saarijärven naisten yhteistyö alkoi kirjoittajapiiristä runsaat 20 vuotta sitten. Nyt he muodostavat ”virtapiirin, joka säkenöi yhdessä”. Sen tuloksena syntyy kirjoja, kirjoituksia ja esiintymisiä, jotka kootaan aina kutakin yleisöä varten ainutlaatuisiksi. He ovat havainneet, että ihmiset arvostavat sitä, että joku uskaltaa kirjoittaa tai anoa arkisista asioista niinkuin ne ovat. Kaunistelematta ja konstailematta. Luulenpa, että tuohon Saarijärven akkojen havaintoon kannattaisi keskittyä niidenkin, jotka nyt haluavat käydä keskustelua Keskustan tilasta. Voiko politiikassakaan olla viisaampaa reseptiä: pitää uskaltaa sanoa arkisista asioista niinkuin ne ovat. Eikö juuri siitä ollut kysymys viime viikollakin, kun Aila Paloniemi Suomenmaan haastattelussa kaipasi lisää alkuperäistä voimaa kansanliikkeeseen nimeltä Keskusta. ”Pitäisi palata siihen, mistä tämä kansanliike lähti: että kaikki ovat tärkeitä ja samanarvoisia. Että täytyy antaa ääni myös niille, jotka eivät saa ääntään kuuluviin.” Jokainen näkee, että sosiaaliset erot ovat kasvaneet, mutta kaikki puolueet ovat kilvan hyvinvoivien keskituloisten puolella. Keskustakin. Hyvin samanlaista keskustelua oli kansanedustaja Inkeri Kerola käynyt Pudasjärvellä. Sielläkin puhuttiiun asioista niiden oikeilla nimillä. Haettiin yhteisiä määrittelyjä keskeisille asioille. ” Hyvinvointiyhteiskunta riisuttiin suomalaiseen asuun. Porvari puettiin säätyläisyhteiskunnan viittaan ja köyhä-sanan määrittelykin löytyi lopulta yksituumaisesti”, kuvaili Kerola. Puolueiden aate-eroista oli hyväksi esimerkiksi todettu keskittämisjattelu, joka on oikeiston ja vasemmiston suurille puolueille läheisempi kuin keskustalaisille. Puhtaasti aatteellisista ratkaisuista siis on kyse myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Isot massat tai hajautettu järjestelmä löytyvät vaihtoehtoina myös kaavoituksessa, energiantuotannossa tai aitoshoitoratkaisuissa. Keskusta on paljon vartijana, sanoo Kerola. Meille on aina ollut tärkeä periaate, että yhteistä kakkua jaetaan myös niille, jotka itsestä riippumattomista syistä ovat joutuneet elämän ahdinkoon tai eivät muutoin kykene osallistumaan työhön. Paloniemi muistuttaa, että myös työn kuva on mullistunut. Ihmiset elävät pätkätöillä tai sinnittelevät tekemällä kahta työtä. Politiikassa on iso kysymys, kuka pystyy tarjoamaan vaihtoehdon. Pystyykö Keskusta?
|
|
|
|
|
  |
|
