|
|
|
 |
|
|
 |
|
|
Kolumniarkisto 2006-05-30 Mikä on Keskusta? Keskusta ei ole, eikä ole koskaan ollut oikeistolainen. Toivon, ettei siitä jatkossakaan tule porvaripuoletta. Suomen historian dosentti, tohtori Lasse Kangas selvitti Jyväskylässä kevätseminaariaan pitäneille Keskustan lehtimiehille, että he kuuluvat puolueeseen ja kansanliikkeeseen, joka on alkuajoista asti koonnut yhteen hyvinkin erilaisia ajattelutapoja edustavia ihmisiä. Yhdistäviä tekijöitä ovat olleet selkeä käsitys ihmisten tasavertaisuudesta, oikeudenmukaisuus ja humanismi. Itsensä ja oikeiston väliin maalaisliitto piirsi selkeän linjan jo 1917. Kun sata vuotta sitten puhuttiin maaseudun väestöstä, niin kyse ei ollut yksinomaan maanviljelijöistä. Talonpojillahan oli ollut edustajansa jo säätyvaltiopäivillä. Uusi puolue kantoi huolta myös piioista, rengeistä, torppareista, mäkitupalaisista ja loisista. Kankaan mukaan Keski-Suomessakin melkein jokaisen ison talon saunassa asui saunaloisia: perhe, joka nöyrästi vetäytyi sivuun siksi aikaa, kun talonväki saunoi. Äänestäjistä Maalaisliitto kilpaili nimenomaan vahvistuvan vasemmiston kanssa. Se julisti, että jokaisella on oltava oikeus omaan kotiin ja mahdollisimman monella on oltava oikeus viljellä omaa maata. Vuoden 1916 vaaleissa sosialidemokraatit saivat 104 kansanedustajaa. Heidän kannatuksensa monissa maaseutupitäjissä nousi yli 70 prosentin. Tämän vuoksi nuorsuomalaiset ja etenkin vanhasuomalaiset ryhtyivät kokoamaan vahvaa oikeistorintamaa. Maalaisliittoa suorastaan painostettiin mukaan, mutta se ei taipunut. Maalaisliitto päätti luottaa itseensä vakautta luovana keskustan puolueena, jonka tavoitteina ovat itsenäisyys, kansallinen eheys ja voimakas uudistuspolitiikka. Vaaleisssa maalaisliitto sai 7 lisäpaikkaa ja sen ansiosta eduskuntaan tuli ei-sosialistinen enemmistö. Maalaisliiton toivomaa vakautta ei saatu aikaan, vaan yleislakon myötä sosialidemokraaatit radikalisoituivat ”huliganismin asteelle”. Alkoi sota. Rauhan tultua Maalaisliitto taas irtautui porvarillisesta rintamasta, koska se ei voinut hyväksyä Mannerheimin johdolla tehtyjä suunnitelmia vaalilain muuttamiseksi. Kangas arvioi, että kuningaskin olisi voinut kelvata, mutta yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta luopuminen oli mahdoton ajatus. Maalaisliitto ei tukenut Mannerheimia presidentiksi, vaan tiedusteli sosialidemokraateilta, kuka porvereista olisi sellainen, jonka vasemmistokin voisi hyväksyä. Presidentiksi tuli siis Stålhberg. Maalaisliitto rakensi kansallista yhtenäisyyttä. Ja puolusti myöhemmin taas kansanvaltaa kun ”talonpoikaisliikkeeksi” nimitetty oikeistovoimien liikehdintä ajautui laittomuuden tielle. Nämäkin taustat olisi hyvä tuntea kun Oulun puoluekokouksessa hyväksytään uusi periaateohjelma. Jos Keskusta aikoo juhlia jatkossakin, sen on viisainta pysyä keskustana.
Pirkko Wilén
|
|
|
|
|
  |
|
