|
|
|
 |
|
|
 |
|
|
Kolumniarkisto 2007-05-09 Kun kollegat kohtaavat Nuori moskovalainen toimittaja oli ensi kertaa Suomessa. Ja ensimmäistä kertaa Kuusamossa. Mutta suurin ihmetyksen aihe hänelle oli juuri se Barents Pressin seminaari, jonka alustajaksi hän oli yllättäen päätynyt. ”Olen erittäin ihmeissäni, että tällaista on olemassa. Moskovassa tästä ei tiedetä mitään. Kuulin Barents Pressistä ensi kertaa huhtikuun alussa.” Novaja Gazetan Pavel Kanyginia voi lohduttaa sillä, että kovin moni ei tiedä asiasta Helsingissä, Oslossa tai Tukholmassakaan. Seminaarit eivät ole suuria tapahtumia minkään valtakunnan mediassa vaikka niihin joka vuosi kokoontuu noin 80 Barentsin alueella työskentelevää journalistia – 20 kustakin maasta. Barents Press syntyi, kun Neuvostoliitto oli hajonnut ja kylmä sota oli ohi. Yhteydenpito eri maiden kollegojen kesken tuli aivan uudella tavalla mahdolliseksi. Aluksi aktiivisimpia olivat norjalaiset. Ja tietysti saamelaiset, joita asuu kaikkien neljän Barents-maan alueella. Liikkeellä olivat yksittäiset toimittajat oman aktiivisuutensa varassa. Barents Press syntyi todellisesta tarpeesta. Siitä haluttiin yhteistyöverkosto ja keskustelufoorumi, jossa kollegat voivat tavata, tutustua ja oppia toinen toisiltaan. Yhteisiin seminaareihin on kokoonnuttu jo 14 kertaa. Isäntänä toimii kukin maa vuorollaan. Viime keväänä kokoonnuttiin Tromssassa, vuoden kuluttua on järjestelyvastuu ruotsalaisilla. Norjalaisen Barents-sihteeristön ja Tanskan Århusissa toimivan Nordisk Journalist Centerin taloudellinen tuki on ollut toiminnan selkäranka. Sen turvin voitiin jo vuonna 1996 avata Murmanskissa tiedotustoimisto, jossa siitä lähtien on työskennellyt Jelena Larionova. Mutta edelleen Barents Pressin toiminta perustuu siihen, että löytyy toimittajia, jotka uhraavat vapaa-aikaansa järjestelytyöhön. Seminaarien alustajien, majoitusten ja tarjoiluiden organisointi on jo sinällään suuri haaste, mutta erityisen vaativaa on toimivan tulkkauksen järjestäminen. Vaikka englannin kieli on laajasti käytössä, tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi seurata alustuksia ja keskusteluja omalla äidinkielellään. Seminaareissa keskustellaan tärkeistä asioista. Kuten sananvapaudesta. Venäjällä sen suhteen on ongelmia, mutta se ei silti tarkoita sitä, että Venäjällä kaikki olisi huonosti. Suomessa sananvapaustilanne on hyvä, mutta Kuusamossakin kysyttiin: – Meillä on vapaus, mihin me sitä käytämme? Kuuntelemalla naapuria voi oppia ymmärtämään häntä paremmin, mutta samalla voi oppia jotain myös itsestään. Pirkko Wilén puheenjohtaja Keskustan Lehtimiehet
|
|
|
|
|
  |
|
