Kolumniarkisto

2008-03-11 Onko sanomalehdellä vielä sanomaa?

Aatteellisten journalistijärjestöjen yhteisseminaarissa kysyttiin: Onko sanomalehdellä vielä sanomaa? Ennen niillä siis oli. Suomalaiset sanomalehdet perustettiin levittämään jotain aatetta, ajamaan jotain asiaa. "Omasta asiasta omalla äänellä" julistivat maalaisliittolaiset ennen kuin puoluetta vielä olikaan.

Tämän päivän sanomalehti ei todellakaan ole sellainen aatteen levittäjä kuin useimmat lehdet syntyjään olivat. Yleinen kehityssuunta on ollut se, että aatteellisista lehdistä kasvoi maakuntien ykköslehtiä, joiden vahva sanoma oli maakunnan kehittämisen sanoma. Lehti kannusti, kritisoi, loi tulevaisuuden uskoa ja vahvisti identiteettiä. Sanomalehti oli alueensa äänenkannattaja.

Mutta maailma muuttui ja aika ajoi maakunnan ykköslehdenkin idean yli. Vaurastuneen, viihdytetyt, liikkuvat ja kiireiset ihmiset eivät enää automaattisesti tilaakaan lehteä kotiin. Maakunnallisen sijaan puhutaan globaalista ja yksityisestä. Sanoman sijaan tuotteesta ja palvelusta. Lehden tehtävänä on tuottaa omistajilleen rahaa. Siksi lehden on tehtävä itsensä tarpeelliseksi.

Sanomalehdet ovat muutosten pyörteissä. Jälleen kerran. Verkko on haastaja, printti pitää puolensa. Sillä painetulla lehdellä on puolensa. Verkosta löytyy uutisia, blogeja ja vuorovaikutteisuutta, mutta paperille painettu lehti on edelleen ylivoimainen käyttöliittymä. Perinteisten sanomalehtien niin isojen valtalehtien kun pienten puoluelehtienkin on yhä uudelleen tehtävä itsensä tarpeellisiksi muuttuvissakin oloissa. En usko, että pidemmän päälle on ratkaisevaa luetaanko lehti ruudulta vai paperilta. Tärkeintä on, että luetaan. Mitäänsanomatonta tekstiä ei kukaan lue. Henkiin jäävät siis ne, joilla oikeasti on sanoma. Ne, joiden sanoma menee perille. Siinä tarvitaan journalisteja. Siinä tarvitaan laadukasta journalismia. Siinä tarvitaan myös arvoja ja aatteita.

Keskustan Lehtimiehissä me puhumme näkemyksellisestä journalismista ja olemme perustaneet Peitsi-palkinnon, joka myönnetään näkemyksellisen journalismin edistämisestä. Palkinnolla olemme halunneet korostaa avoimien kannanottojen, rehellisten mielipiteiden merkitystä aikana, jolloin tiedon määrä lisääntyy valtavasti, mutta asioiden ymmärtäminen välttämättä ei. Näkemyksellinen journalisti osaa ja uskaltaa ottaa kantaa asioihin ja ilmiöihin oman arvomaailmansa pohjalta. Sitoutumattomuus ei voi eikä saa merkitä arvottomuutta. Objektiivisuuden ja tasapuolisuuden tavoittelu ei vapauta journalistia henkilökohtaisesta vastuusta.

Jos lehdessä on tilaa vastuunsa tunteville, rohkeasti kantaa ottaville toimittajille, niin olen varma, että lukija löytää siitä myös sanomaa.

Pirkko Wilén
puheenjohtaja
Keskustan Lehtimiehet



Edelliset kolumnit:
» 2013-10-21 Keskustan Lehtimiehet huolissaan journalismin tasosta
» 2012-08-12 Sopimista vai sanelua
» 2008-03-11 Onko sanomalehdellä vielä sanomaa?