Kolumniarkisto

2003-10-15 Irak-jupakan varjo

Suomea sanotaan usein Euroopan amerikkalaisemmaksi maaksi. Jos politiikan vuotta 2003 katsoo taaksepäin, tulee mieleen, että tuon toteamuksen voi allekirjoittaa. Eduskuntavaaleissa sinipunan ylivallan haastanut oppositiojohtaja Anneli Jäätteenmäki (kesk.) otti vaalitaistelussa esille Irak-kortin.

Vaalien alla Yhdysvallat valmistautui diktaattori Saddam Husseinin johtaman Irakin kaatamiseen. Suomalaisilla oli vahva mielipide sotaa vastaan. Pitkä perinteemme konfliktien sovittelijana ja YK:n kautta toimivana maana nautti kansalaisten enemmistön luottamusta.

Valitettavasti Washingtonissa oli syntynyt pääministeri Paavo Lipposen (sd.) joulukuisen matkan aikana sellainen kuva, että Suomi olisi mukana sotakoalitiossa. Jäätteenmäen ansiosta hallitus tarkisti presidentin johdolla kantaansa vaalitohinan keskellä. Tuolloin muodostettuun kantaan yhtyi myös pääoppositiopuolue Keskusta.

* * *

Anneli Jäätteenmäen noustessa Keskustan puheenjohtajaksi Hämeenlinnassa alettiin suomalaisessa mediassa rakentaa tietoisesti taisteluasetelmaa hänen ja Lipposen välille. Tämä asetelma huipentui vaalien suoriin televisiotentteihin, jossa Irak-puheet nousivat esille.

Murahteleva ja yrmeä Lipponen ei ole koskaan ollut oivallinen esiintyjä televisiotenteissä. Hän tietää sen itsekin. Vuoden 1995 vaalien alla käydyissä väittelyissä pääministeri Esko Aho vei silloista oppositiojohtaja Lipposta kuin paikkarasaa pesusoikossa.

Tiedoiltaan ja taidoiltaan ylivertainen Aho osoitti kansakunnan edessä liiankin selvästi Lipposen heikkoudet. Tästä keskipohjalainen ammattimies joutui maksamaan kovaa hintaa seuraavina vuosina, kunnes vetäytyi politiikasta.

Irak-kortin kääntyminen esiin vaalikeskusteluissa johti siihen, että kahdeksan vuotta nyrkkeilykehää hallinnut vanha mestari saa tuoreen ja kovanyrkkisen haastajan. Jäätteenmäen oikea suora oli tyly pääministerille, suisti tämän raiteiltaan ja johti Keskustan selvään pistevoittoon vaaleissa. Kirpeä muistijälki jäi SDP:n johtajan mieleen.

* * *

Lipposen puheet Washingtonissa ovat nyt kaataneet Suomessa kaksi pääministeriä. Ensin Lipposen oman tien kolmannelle kaudelle ja Anneli Jäätteenmäen. Jälkiviisaita Irak-kysymyksen tiimoilta on löytynyt tasavallasta pilvin pimein. Niin poliittisista puolueista, kansalaisista kuin mediankin edustajista.

Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että amerikkalaisilla oli väärä käsitys Suomen asennoitumisesta valmisteilla olleeseen sotaan. Irak-kysymys ei ollut myöskään ensimmäinen tapaus, jolloin Lipponen ylitti valtuutensa.

Presidentti Martti Ahtisaaren kaudella Suomi osallistui pääministerin tekemällä päätöksellä Euroopan unionin Itävalta-boikottiin. Oikeuskansleri huomautti pääministeri tuolloin valtuuksien ylittämisestä, sillä päätös olisi perustuslain mukaan kuulunut tasavallan presidentille.

Vaikka meitä suomalaisia onkin vain viisi miljoonaa ja olemme riippuvaisia kauppasuhteista Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, minusta meillä - kansalaisilla - on oikeus tietää, mitä puolestamme on luvattu ja millä valtuuksilla.

* * *

Vaalikeskusteluissa koetun Irak-iskun kirpeät muistot on nyt maksettu Anneli Jäätteenmäelle. Hän ei ole enää tasavallan ensimmäinen naispääministeri tai Keskustan puheenjohtaja. Otsikoita, uutisia ja mediapohdintoja on Jäätteenmäen osuudesta revitty palsta- ja nauhametreittäin. Haaskalla tepastelu jatkuu niin kauan kuin syyteharkinta on Irak-vuodon osalta selvä.

Paavo Lipponen on edelleen eduskunnan puhemies, joka mielii uusia tehtäviä Euroopan unionista. Nykyinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) tukee häntä näihin haasteisiin. Totuus toki on, että SDP:n johtajalta löytyy kokemusta EU-asioiden hoidosta enemmän kuin keneltäkään tämän hetken suomalaisjohtajista.

Irak-jupakan varjo heiluu Jäätteenmäen ohella edelleen myös Lipposen yllä. On toivottavaa, että mahdollisesti asiassa vielä avaamatta olevat ovet aukaistaisiin, eikä totuuksia tulisi esiin vain tipoittain. Se on tärkeää oikeudenmukaisuuden, mutta myös politiikan ja median uskottavuuden kannalta.

Tuomas Koivuniemi

Keskustan Lehtimiesten hallituksen jäsen

Edelliset kolumnit:
» 2008-07-08 Sopimista vai sanelua
» 2008-03-11 Onko sanomalehdellä vielä sanomaa?
» 2007-11-28 Journalismista pitää keskustella
» 2007-09-06 Oma vai yhteiskunnan vastuu?
» 2007-05-09 Kun kollegat kohtaavat
» 2007-05-04 Kiitosta hallitusneuvottelijoille
» 2007-01-16 Hame päällä päättämään
» 2006-12-20 Merkitystaloudessa itärajan rekkajonoilla ei ole merkitystä
» 2006-11-09 Näkemyksiä tarvitaan
» 2006-05-30 Mikä on Keskusta?
» 2006-03-31 Lennart Meri
» 2006-02-21 Sananvapaus ja Muhammedin kuvat
» 2006-01-30 Akat asialla
» 2006-01-16 Vaalimuistoja
» 2005-11-07 Kun Mattikin riehaantui
» 2005-09-22 Naisen elämäntyö?
» 2005-05-23 Presidentinvaaliin ei lähdetä pelleilemään
» 2005-05-15 Homo Addictus
» 2005-04-25 Sanat ja kieli
» 2005-04-18 Todelliset vaalit
» 2005-04-14 Kultakutri ja syväkurkku
» 2004-11-18 Kansanvallan puolesta
- ja globalisaation haittoja vastaan

» 2004-10-16 Kuinka ilmapiiri syntyy
» 2004-04-19 Ketähän äänestäisi?
» 2004-04-13 Postipankki päivämatkan päässä
» 2004-03-29 Kokemuksen syvällä rintaäänellä
» 2004-03-22 Suomi onkin Euroopan väkirikkaimpia maita
» 2004-03-09 Kaverijournalismi kukoistaa Suomessa
» 2004-03-01 Hei, me hankkeistetaan!
» 2004-02-18 Tiedänkö minne pyrin
» 2004-02-09 Kylmä tasavalta
» 2004-01-19 Huumeeton Suomi on utopiaa
» 2004-01-13 Ajoin alinopeutta
» 2003-12-08 Miten naapurissa?
» 2003-12-01 Halpaa ruokaa varakkaille
» 2003-11-27 Viihdyttäjän vuosi
» 2003-11-10 Onko oppositiossa hauskempaa ?
» 2003-11-03 Kansa ja kansan ääni
» 2003-10-27 Maantieteelle emme voi mitään…
» 2003-10-15 Irak-jupakan varjo
» 2003-10-06 Oikeaa ja olennaista
» 2003-09-30 Seura-ihmisiä
» 2003-09-24 Kolumnit